Hiivin niin hiljaa kuin pystyin , mutta silti kuulin , kuinka henkeni rahisi . Olin juuri kääntymässä katsomaan , onko takanani ketään , kun yhtäkkiä joku törmäsi minuun .
 Au ! Minähän käskin sinut jäämää sinne , mitä ihmettä päässäsi liikkuu ?! Pöllöjäkö ?!” huusin parhaalle ystävälleni Rosalle.
 No , voi anteeksi kauheasti teidän ihana , armollinen korkeutenne ” , hän vastasi ivallisesti.
 Miksi sinä aina saat tehdä kaikenlaista jännittävää ja minä joudun aina odottamaan jossain , ties missä !” hän jatkoi. Olin juuri alkamassa puhua hänelle, kun joku tuli ulos luokanovesta . Otin Rosan käsistä kiinni ja riuhtaisin hänet kaapin taakse.
Hei ! Mitä sinä …?!” Rosa oli aloittamaisillaan mutta ehdin laittaa käteni hänen suunsa eteen ja osoitin poikaa , joka oli tullut ovesta . Hänellä oli lyhyet tummanruskeat hiukset , ruskeat silmät ja komeat kasvojen muodot . Kuvittelisi , että jäisin ihastelemaan hänen silmiään , koska olen heikkona ruskeasilmisiin poikiin , mutta toisin kävi . Katseeni osui mustaan smokkiin. Poika oli meitä ehkä vuoden tai pari vanhempi . Häntä olisi voinut pitää söpönä , jos ajankohta olisi ollut toinen . Poika oli tulossa piiloamme kohti . Kai hän oli kuullut kun Rosa oli aloittanut puhumisen . Luulin , että paljastuisimme , joten otin taas Rosaa käsistä kiinni ja vedin hänet alas portaita. Poika vaihtoi kävelyn juoksuksi ja lähti peräämme . Lähdimme myös juoksemaan , ja juuri silloin Rosan huivi tippui .
 Odota ! Huivini tippui !”
 Ei sillä ole väliä ! Vai haluatko jäädä kiinni ?" Rosa ei välittänyt sanoistani vaan pysähtyi , veti kätensä irti otteestani ja haki huivinsa . Silloin katsoin ylös , ja huomasin että poika oli jähmettynyt portaisiin . Rosa huomasi katseeni ja kohdisti katseensa myös niihin . Hänkin näki että poika oli jähmettynyt sinne , joten hän meni pojan eteen ja huitoi kättään tämän kasvojen edessä . Ei mitään reakriota , hän ei edes räpäyttänyt silmiään . Rosa oli juuri tulossa luokseni , kun poika tarrasi Rosan ranteesta kiinni . Rosa alkoi kiljua niin kovaa kuin vain pystyi .
Juokse Dina !” hän ehti juuri huudahtaa ennenkuin poika lähti raahaamaan häntä portaita ylös .Nyt olen aivan yksin , ajattelin . No ainakin liikun nopeammin , ajattelin ja juoksin portaat alas asti . En tiedä miksi tein niin . Juoksin ulko-ovesta ulos ja taas yhdet rappuset alas ja pysähdyin . Ulkona oli aika lämmin , tärisin silti kylmästä . Ilmassa leijui pizzan tuoksu koulun viereisestä pitzeriasta , ja muistin etten ollut syönyt mitään koko päivänä paitsi aamulla vähän puuroa . Sitten lähdin juoksemaan koulun liikuntasaliin johtavan oven eteen . Hengähdin hetken , avasin oven ja lähdin hitaasti nousemaan portaita ylös . Kun lopulta saavuin saliin johtavan viimeisen oven eteen , aloin kuulla musiikkia . Avasin oven ja katsoin sisään . Kaikilla pojilla oli samanlaiset smokit ja tytöillä oli punaiset iltapuvut , jotka kimaltelivat kauniisti . Eräällä pojalla oli erivärinen kravaatti kuin muilla , kaikilla muilla se oli musta mutta hänellä se oli tummansininen . Ja kun tarkemmin katsoin niin eräällä tytölläkin mekko oli erillainen , hänellä oli vaalea punertava mekko . Sitten huomasin jotain , poika , jolla oli sininen kravaatti , oli sama poika joka oli siepannut Rosan ja tyttö jolla oli vaalea punertava mekko oli vanha ystäväni joka oli kadonnut kun hän oli hävinnyt koulujen välisissä kilpailuissa . Hänen nimensä oli Lessa , hänellä oli pitkät mustat hiukset mutta ne oli laitettu nutturalle . Hän oli meikattu kauniisti . Hänellä oli vaalean punaista huulikiiltoa , luomiväriä sekä poskipunaa . Mutta mitään ei ollut liikaa vaan juuri sopiva määrä . Hän oli jo luonnostaan kaunis mutta kun hän oli täydessä tällingissä hän oli vain kauniinpi . Poikakin vaikutti tutulta , mutta en vain sattunut muistamaan kuka hän oli tai mistä tunsin hänet . Lessa ja poika tanssivat valssia . Sitten poika katsoi suuntaani ja huomasi minut . Hän jätti tytön yksin tanssimaan ja lähti kävelemään suuntaani . Kun hän saapui luokseni , hän kumarsi syvään ja ojensi kätensä suuntaani . Seisoin siinä hiljaa sillä kaikki muutkin olivat kääntyneet suuntaani ja katsoivat minua . Kaikkien kasvot muistuttivat kivipatsaita , sillä kukaan ei hymyillyt , edes silmillään . Nyt vasta huomasin että poika oli minua pidempi , kun hän tuijotti silmiini , en vastustellut kun hän otti kädestäni kiinni ja lähti viemään minua salin keskelle . Koko tämän ajan hän tuijotti silmiini katsomatta kertaakaan muualle . Hän lähti tanssittamaan minua keskellä salia ja vieläkin tuijottaen minua tiiviisti silmiini . Yht'äkkiä pyörryin .